Smash nappasi hopeaa pöytätenniksen SM-kisoista!

18.8.2025

KATSO KATTAVA RAPORTTI SIVUN ALAOSASTA!

Pöytätennis oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana monilajisella SM-viikolla, jossa 16.–7.8. viikonlopun aikana ratkottiin peräti 24 urheilulajin Suomen mestaruudet. Lajidebyytti toi heti jännitystä ja huippuhetkiä ja miesten finaali huipentui PT Espoon ja Smashin kohtaamiseen.

Miesten finaali: PT Espoo – Smash 3-1

Soine T. / Hakaste L. – Mäkinen A. / Kahlos J. 3-0
Aleksi Räsänen – Long Nguyen 3-0
Lauri Hakaste – Juho Kahlos 1-3
Aleksi Räsänen – Anton Mäkinen 3-0

Smash eteni sunnuntaiseen loppuotteluun kukistamalla välierässä PT-75:n tiukan viisieräisen taistelun jälkeen ja marssi finaaliin numeroin 3–2.

Smashin miesten 1. joukkue: (vas.) Juho Kahlos, valmentaja Alex, Mika Rauvola, Anton Mäkinen ja Long Hoang
Miesten 2. joukkue: (vas.) Ha Hoang, Hai Hoang ja Max Takkavuori

Smashillä oli viikonloppuna mukana kaksi miesten joukkuetta ja kaksi naisten joukkuetta.

Miesten 2. joukkue ja naisten joukkueet jäivät tällä kertaa alkulohkoihin hienojen ottelujen päätteeksi.

Pöytätenniksen arvokas lisä SM-viikkoon sai myös runsaasti näkyvyyttä: miesten joukkuefinaali on katsottavissa Yle Areenassa toisesta pelistä alkaen.

Naisten 1. ja 2. joukkueet (vas.): Usara Amarasinghe, Yenuli Amarasinghe, Oshadini Amarasinghe ja Neha Chohan

Onnittelut Smashin joukkueille upeasta SM-viikon suorituksesta ja hopeamitaleista!

Suuret kiitokset myös muille joukkueille, valmentajille, taustajoukoille sekä katsojille, niin paikan päällä kuin lähetyksen kautta seuranneille!

Joukkue-SM debyytti toi odottamatonta menestystä sekä arvokasta ruutuaikaa

Teksti: Anton Mäkinen

Pöytätennis otti tällä kaudella uuden aluevaltauksen ja liittyi 23 muun lajin seuraksi osaksi SM-viikon urheilun juhlatunnelmaa. Viime kaudella mestaruussarjapaikan ansainnut Smash lähti historiallisen aikuisten SM-mitalin jahtiin entistä vahvempana, kun tällä hetkellä armeijan vihreissä viihtyvä, viime vuoden henkilökohtaisen SM-pronssin voittanut, Juho Kahlos (rank. 13)  liittyi viime kaudelta tutun kolmikon, Long Nguyenin (rank. 8), Mika Rauvolan (rank. 42)  sekä Anton Mäkisen (rank. 49) seuraksi tavoittelemaan menestystä tulevalle kaudelle.

Tämä kvartetti oli ratingtilastojen valossa kilpailun viidenneksi korkeimmaksi sijoitettu, mutta tasainen kärki sekä mielenkiintoinen pelimuoto takasivat sen, että kaikki on tässä turnauksessa avoinna.

Smashin ykkösjoukkue aloitti pelinsä lauantaina lohkovaiheesta muiden osallistujien tavoin. Lohko oli tasoltaan jakautunut kahteen kastiin – lohkon kärkisijoitettu Oulun ykkösjoukkue ja Smash kilvoittelivat lohkovoitosta ja paremmasta jatkopelivastustajasta, kun kaksi muuta joukkuetta, PT Espoo 3 sekä PT 75 2 Tampereelta pyrkivät kiusaamaan ennakkoon vahvempiaan ja selvittämään keskinäisen paremmuutensa.

Otteluiden pelimuotona pitkin turnausta toimi Suomessa uusi systeemi, jossa voittoon vaaditaan kolme otteluvoittoa: kakkos- sekä kolmospelaajat ottavat ensiksi toisistaan mittaa nelinpelissä, jonka jälkeen molempien joukkueiden ykköspelaajat pelaavat vastakkain. Näiden lisäksi pelataan vielä kolme kaksinpeliä, joissa jokainen joukkueen jäsen pelaa yhden kaksinpelin, niin kauan, kun toinen joukkue on kolmessa voitossa. Pelimuoto mahdollisti uudella tavalla taktikoinnin, miten joukkueiden pelaajat tulisi asettaa kaavioon.

Ottelut Espoon sekä Tampereen joukkueita vastaan sujuivat sutjakkaasti ja ennakkoasetelmien mukaan, kun kaikkiaan kuuteen otteluun mahtui vain kaksi nelinpelissä hävittyä erää. Katseet olivatkin pitkälti ottelussa Oulua vastaan, josta saatiinkin tiukka vääntö aikaan.

 

Smash – OPT-76 1

Ennakkoon ajateltuna nelinpelissä oli kovasti panosta, sillä Oulun ykköspelaaja Matias Ojala (rank. 10) olisi kova pala purtavaksi ja toisi mahdollisesti kaksi voittoa vastustajan helmitauluun. Ei Oulun nippu muutenkaan monille kalpene, kun kokeneet mestaruussarjajyrät Vladimir Bril (rank. 37) ja Mika Sorvisto (rank. 26) täydentävät kilpailukykyisen kolmikon, joka on tämän kyseisen turnauksen hallitseva Suomen mestari.

Smash asetteli pelaajat niin, että Long ottaa harteilleen kaksi kaksinpeliä ja Juho ja Anton laittavat kovat piippuun taistelussa nelinpelivoitosta. Ensimmäistä kertaa yhdessä pelannut nelinpelipari olikin kovassa lyönnissä, eikä jättänyt vastustajan kaksikolle juurikaan avaimia käsiinsä, vaan karkasi suoraan 0-3 voittoon, vaikka etukäteen ajateltuna kokeneempi oululaispari olikin varmasti hentoinen ennakkosuosikki kyseiseen kohtaamiseen.

Seuraavaksi laariin astuivat molempien joukkueiden ykköspelaajat eli Long pyrki haastamaan aiemminkin hänelle hankalaa M. Ojalaa. Ja hyvin haastoikin, vieden ottelun aivan kalkkiviivoille asti viidenteen erään, jossa kuitenkin varma ja vakuuttava Ojala oli vielä liian iso muuri kiivettäväksi.

Uusi tulokas Juho astui kehiin V. Brilliä vastaan tässä kutkuttavan tärkeässä kohtaamisessa. Juho ei saanut peliään uomiinsa riittävällä tavalla ottelun alussa, vaan vahvasta syöttö- ja rystypeliinsä tunnettu vastustaja kiisi jo kahden erän johtoasemaan. Kuilun partaalle jouduttuaan alkoi Juhon moottori kehrätä sulosointujaan ja palauttelupeli oli kohdistettu napsulleen oikeaan. Samalla kun vastustajan pääkoppa alkoi pehmenemään, vetäisi Juho viimeisen kerran maton jalkojen alta ja kapusi lopulta upeaan 3-2 voittoon. Kun kokonaisjohto oli nyt 2-1, voidaan sanoa, että ottelu on kokonaisuudessaan edennyt juuri suunnitelmien mukaan.

Seuraavaksi kehään astuivat Long ja M. Sorvisto ja muutaman tiukan viisieräisen ottelun jälkeen ei tästä kehittynyt yhtä dramaattista, vaan Long paketoi pelin yllättävänkin helposti 3-0. Monille Sorviston hankala pelityyli voi tuoda ongelmia, mutta Long piti keskittymisensä ja vahvan hyökkäyspelinsä läpi koko ottelun. Näin ollen, Smash voitti oman alkulohkonsa ennakkoasetelmista huolimatta.

 

Smash - MBF

Vielä lauantai-iltana oli luvassa yhdet ottelukierrokset, joista voittajat jatkavat sunnuntaina pelattaviin välieriin. Tiukan Oulusta saadun voiton myötä arpa oli hieman suosiollisempi, vaikkakin edelleen hyvinkin hankala, sillä vastus tässä helsinkiläisderbyssä oli MBF, jossa ykköspelaaja Lassi Lehtola (rank.5) ohjasi joukkojaan, Leon Viherlaihon (rank. 33)  ja Johan Pettersonin (rank. 24) antaessa tulitukea.

Mika ja Long avasivat ottelun nelinpelissä Smashin toimesta ja pöydän vastapuolelle asettuivat L. Viherlaiho sekä J. Petterson, joista varsinkin jälkimmäinen tunnetaan kovana nelinpelaajana. Smash otti kiinnityksen nelinpelivoittoon vieden avauserän nimiinsä, mutta sen jälkeen erät kääntyivät paikallisvastustajan leiriin, vaikka kolmas ja neljäs erä olivatkin jo smash-kaksikon hyppysissä. Tämä oli kova kolaus mitaliunelmia silmällä pitäen, koska tämä tarkoitti sitä, että ykköstykki Lehtola pitäisi onnistua kaatamaan vähintään kertaalleen.

Tässä ottelussa kotijoukkueen ykkönen Juho tarttui tähän haasteeseen pakkovoittopelissä L. Lehtolaa vastaan. Lehtolan kämmen on varmasti yksi Suomen väkevimmistä, mutta Juhon palauttelupeli on puolestaan samaa kastia Suomen mittakaavassa. Kovatasoinen ottelu kulki vuorovedoin, kun erävoitot saavuttivat 2-2 tilanteen ja oli aika selvittää viimeisen erän herruus ja samalla antaa suuntaviivat kokonaisottelulle. Huikeiden pallorallien ja muutaman Juhon aivan huikean kämmenpelastuksen jälkeen viides erä meni aina jatkopalloille asti, jossa kylmäpäistä pääkoppaa esitellyt Juho otti kovan päänahan vyölleen Suomen ranking vitosesta.

1-1 tilanteessa Long astui jälleen pelikentille vastassaan Ahvenanmaalta kotoisin oleva J. Petterson. Smashin juniorilupaus joutui kenties odotettua tiukemmille, kun Petterson pelasi vahvan ja hyökkäysvoittoisen ottelun. Yksi selkeä erätappio Longille, mutta loput kolme erää tulivat kaikki tiukkojen vaiheiden jälkeen Smashin laariin ja kokonaistilanteessa jälleen 2-1 piikki oli tosiasia ja mitalinkiilto alkoi näkymään jo joukkueen silmissä. Voittamaton Juho pyrki ratkaisemaan ottelun viime aikoina kovasti kehittynyttä nuorta L. Viherlaihoa vastaan.

Kova hyökkäyspeli puri Juhoa vastaan vain erän verran, kun jälleen vahvasti esiintynyt Smash-tulokas vei avaimet pois Viherlaihon käsistä ja avasi itse oven Smashille mitalipeleihin. 3-1 kokonaisvoitto takasi sunnuntain mitalipelit ja historiallisen aikuisten SM-mitalin, jota oli tarkoitus lähteä kirkastamaan SM-viikon finaalipäivään.

 

 

Smash – PT 75

Sunnuntain finaalipäivään lähdettiin voitontahtoisin, mutta vapautunein mielin – olihan mitalisijoitus jo itsessään loistava onnistuminen ja nyt vastassa oli viime vuoden mestaruussarjan voittanut tamperelaiskolmikko. Mika kärsi pientä lonkkavaivaa, joten nelinpeliin laitettiin pariksi edellisenä päivänä onnistuneet Juho ja Anton.

Vastaan asettui yhtenä Suomen kovimpana (nelin)pelaajana tunnettu Otto Tennilä (rank.4) sekä Tampereelle siirtynyt juniorilupaus Jimi Koivumäki (rank.18). Kiitettävää peliä pelanneet smashiläiset siirtyivät 2-1 eräjohtoon ja jälleen tärkeä nelinpelivoitto oli omissa hyppysissä. Neljännestä erästä lähtien O. Tennilä sai pelivireestään täysillä kiinni ja otti omatoimisesti pelin väkisin tamperelaisten hallintaan. Lopulta slogan ”one smash ahead” oli ikävästi ”one smash behind” ja PT 75 siirtyi viisieräisen taiston jälkeen 0-1 kokonaisjohtoon.

Tähän otteluun nimetyt ykköspelaajat Long ja Riku Autio (rank.7) mittelivät seuraavaksi jopa Smashin kannalta elintärkeässä kohtaamisessa. R. Autio on ollut Longille hankala vastus viime vuonna, mutta tunnetta ja rytinää ei tälläkään kertaa Smashin omalta pojalta puuttunut, vaan joidenkin hankalien jaksojen jälkeen Long rymisteli 3-1 otteluvoittoon tasaten samalla puntit kokonaispelissä.

Monille Suomessa lähes voittamaton O. Tennilä ja SM-viikon kuumin pelaaja Juho kohtasivat tasokkaassa ja vaiherikkaassa kolmannessa ottelussa. Juho hallitsi peliä ja hermojaan hienosti ja siirtyi ottelussa johtoasemaan – melkein jopa karkuun, mutta Tennilä tuli upeilla lyönneillään takaa rinnalle ja ohi. Kuilun partaalta itsensä jo viikonlopun aikana pariin otteeseen takaisin elävien kirjoihin kammennut Juho ei Suomen nelospelaajaa lopulta sittenkään liikaa kumarrellut, vaan jälleen oli aika tulla takaa rinnalle ja laittaa viimeisen kerran vilkku päälle ja paahtaa ohi ennen maaliviivaa. Kenties Juhon kaikkien aikojen paras voitto näki Espoon Kameleonten -hallissa päivänvalon, samalla kun jälleen Smash siirtyy tässäkin taistossa 2-1 johtoon.

Neljännessä pelissä Anton jäi varsinkin kahdessa ensimmäisessä erässä altavastaajan asemaan, eikä R. Autio ollut sillä tuulella, että päästäisi smashiläistä enempää otteluun mukaan, vaan hän sinetöi suoran 0-3 voiton itselleen. Tämä tarkoitti sitä, että finaalipaikka ratkaistaan viime vuosien kovan kaksinkamppailuparin, Longin ja J. Koivumäen välillä. Yleisö odotti tästä näytöksestä kovaa spektaakkelia, mutta tällä kertaa Koivumäellä ei ollut terävin pelipäivä, samalla kun Long otti ohjat omiin käsiinsä varmalla ja vakaalla kämmenpelillään. Tämäkin ottelu siis käteltiin suoraan kolmessa erässä, tällä kertaa Smashin suuntaan.

Kokonaisottelu päättyi samaan syssyyn 3-2 ja Smash oli kuin pienen ihmeen kaupalla rynninyt tiensä aina finaaliin asti! Historian tekeminen muuttui siis vieläkin aiempaa kirkkaammaksi.

 

Smash – PT Espoo

Kutkuttavaan finaaliin lähdettiin haastajina, kuten kenties pariin aiempaankin otteluun, joten tästä ennakkoasetelmasta ei piitattu. Lisäkutinaa otteluun toi tv-kamerat, jotka kuvasivat toisesta ottelusta alkaen Smash-pelaajien edesottamuksia suorana Yle Areenaan ja myöhemmin illalla finaalilla herkuteltiin jopa Ylen TV2:lla.

Vastassa finaalissa oli kivenkova Espoon joukkue, jota tähditti Suomen kolmospelaaja Aleksi Räsänen siivillään vahva hyökkäyspelaaja Lauri Hakaste (rank.15) sekä meritoitunut ja jopa ärsyttävän varma Toni Soine (rank.20) – tietysti höystettynä jokaisen pelaajan heikkoukset tietävällä pelaaja-valmentaja Mika Räsäsellä (rank.12) .

Smash lähti samalla taktiikalla otteluun, kun aikaisemmissakin väännöissä eli Juho ja Anton pyrkivät kääntämään nelinpelin nimiinsä ja Anton pyritään saamaan A. Räsästä vastaan, jotta vastustajan yksi varmahko voitto saadaan Smashin kolmospelurista.

Nelinpeli käynnistyi tasaisissa merkeissä, mutta eräpallosta huolimatta peli kääntyi Espoon suuntaan, kun virheetön T. Soine ja tulisesti lyövä L. Hakaste ottivat isännän otteen ja vaikeutti hurjasti Smashin voittotavoitetta vieden nelinpelin nimiinsä 0-3. Seuraavaksi nimettyjen ykköspelaajien taistossa Long oli miltei selkä seinää vasten äärimmäisen kovaksi tiedettyä A. Räsästä vastaan. Kun taitotasossa on muutamankin napsun ero, jättää se harvoin epäilyksiä paremmuudesta. Sinnikäs taisto kahden nuoren pelaajan välillä meni kuitenkin odotetun selvästi espoolaisten nimiin ja erävoitot antoivat vielä odottaa itseään, samalla kun Espoo oli enää yhden voiton päässä joukkuesuomenmestaruudesta.

Yksi kisojen viihdyttävimmistä otteluista pelattiin tv-kameroiden ja kirkkaiden valojen alla, kun Juho ja L.Hakaste väänsivät pitkiä ja viihdyttäviä palloralleja yleisön mieliksi. Tappioton Juho ei halunnut vieläkään luopua tittelistään ja jatkuvasta lyöntimyllystä huolimatta Smashin sankari veti tarpeeksi monta kertaa pallorallissa sen pidemmän korren ja kiinnitti Smashille finaalin avausvoiton 3-1 numeroin.

Tasokas ja varmasti myös tv-yleisöä viihdyttänyt peli oli hyvää mainosta pöytätennikselle ja rohkenen väittää, että turnauksen parhaimpia palloralleja päästiin todistamaan sopivasti tv-kameroiden läsnä ollessa. Toisessa kuolemanottelussa peliin lähdettiin melkein epäreiluissa asetelmissa, kun ammatikseen harjoitteleva A. Räsänen saapui areenalle etukäteen valtavana ennakkosuosikkina Antonia vastaan. Muutama hyvä palloralli ja lyönti nähtiin myös Antonilta, mutta Räsäsen perustaso on monta askelta smashiläistä edellä, joten valitettavasti tästä ottelusta ei Antonille ja Smashille jäänyt käteen muuta kuin ”once in a lifetime” ruutuaika.

Espoo siis lopulta selkeään 3-1 kokonaisvoittoon ja Suomen mestaruuteen ja Smash sai hopeisen mitalin kaulaansa jättäen nälkää varsinkin junioripelaajille vielä tuleville vuosille.

Hieno SM-viikko on nyt siis takana ja huima menestys seurasi Smashia viikonlopun aikana. Hopeista mitalia voidaan pitää isona yllätyksenä ja jättionnistumisena, johon ei moni varmasti etukäteisspekulaatioissa uskonut.

Antonin ja Mikan rooli jäi tässä pelimuodossa suhteellisen vähäiseksi, mutta Longin hyvä pelaaminen sekä Juhon uskomaton kylmäpäisyys ja voitot olivat menestyksen avain. Rohkenen väittää, että Juho oli turnauksen paras onnistuja ja pelaaja tasoonsa nähden – eihän hän hävinnyt yhtäkään kaksinpeliä koko turnauksen aikana voittaen monia oman tasoisiaan ja parempia pelaajia kisojen aikana – tervetuloa siis joukkueeseen, lisää on varmasti luvassa! Tämä oli samalla oikein sopiva tason mittaus tulevaa mestaruussarjakautta ajatellen.

Nyt on kuitenkin aika nautiskella viikonlopun tuomista onnistumisista ja hedelmistä.